maanantai 18. tammikuuta 2016

Kun suru täyttää sydämen

Mä en tee tästä pitkää postausta, koska en pysty, enkä oikeasti edes halua koko asiasta kirjoittaa. Aihe on liian henkilökohtainen ja se sattuu liikaa. Kuitenkin päätin kertoa teille tämän, kun Morse-koira silloin tällöin on näkynyt myös blogin puolella. 

Morse on pari viikkoa sitten siirtynyt autuaammille metsästysmaille ja tuo ihanuus on nyt iäksi pois meidän elämää rikastuttamasta. :´(

Tästä syystä en ole oikein jaksanut keskittyä blogien lukemiseen ja kommentoimiseen. Onneksi omassa blogissa on ollut jemmassa postauksia, sillä lakkaukset eivät ole tiuhaan vaihtuneet tänä aikana.   


Morse oli pitkin syksyä oksennellut, mutta sillä epäiltiin mahahaavaa tai närästystä, kun se oli kuitenkin iloinen ja pirteä, eikä mitkään testit viitanneet pahempaan. Lopulta Morse vietiin tähystykseen 150 kilometrin päähän, jossa sillä todettiin mahalaukussa ja suolistossa syöpä. Sille ei ollut enää mitään tehtävissä, joten pakko oli tehdä tuskallinen päätös ja päästää koira kivuistaan.

En kyllä usko, että Morse ehti kärsiä paljon, se oli kuitenkin vielä tosi iloinen ja energinen, eikä siitä huomannut että sillä olisi kipuja. Ainoastaan paino oli pudonnut jo aika paljon. Lääkäri sanoi, että voi koiran tuoda vielä kotiin, mutta suunta on vain alaspäin. Emme halunneet sen kärsivän ja teimme raskaan päätöksen.

Koiran menetys oli itselleni jotenkin helvetin kova paikka, siksi en ole pystynyt siitä kirjoittamaankaan. Tiedän kuitenkin, että siellä ruudun toisella puolella on ihmisiä, jotka ovat Morsen elämää tässä sivussa seuranneet. 

Elämä jatkuu, mutta kodissa on nyt ahdistavan tyhjää ja hiljaista. Aina välillä olen kuulevinani Morsen liikkuvan keittiössä, kunnes älyän sen olevan vain jokin muu ääni. Onneksi aika auttaa, mutta mulla on tällä hetkellä ihan valtava ikävä tuota pakkausta. ♥

64 kommenttia:

  1. Mulla ei ole sanoja. :( Tiedän vaan tuon tunteen itsekin koiran menettäneenä ja se on kauhea. <3 Jaksamisia teille! ISO SYDÄN<3

    VastaaPoista
  2. Voi ei...mulle tuli ihan itku silmään :(( eläinraukat, kun tulee noita sairauksia ja eivät osaa kertoa. On niin surullista ettei asioille voi tehdä mitään ja joskus on liian myöhäistä. Onneksi teitte oikean päätöksen ja Morse ei joutunut kärsimään. Morsella oli paras mahdollinen elämä teillä ja sitä rakastettiin. Ihanat muistot jäivät ihmisen parhaasta kaverista <3 nyt minä menen halaamaan Hippua ja toivon että mikään ei meitä erota ennenaikaisesti. Eikös Morse ollut aika nuori? Surullista, voimahalit ja jaksamista teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥
      Morse oli 7½-vuotias, joten jo enemmän seniori kuin juniori. Olin mä silti odottanut sen elävän n. 10-vuotiaaksi.

      Poista
  3. Voih, jaksamisia! ♡ Tiedän, miltä tuntuu menettää rakas kotieläin, se sattuu ihan ¤&%/%( paljon :( Voimia ♡♡

    VastaaPoista
  4. Halaus surun ja menetyksen käsittelyyn! Aika todellakin auttaa, mutta...no, se ottaa sen oman aikansa. Voimia kovasti!

    VastaaPoista
  5. Voimia sinulle todella paljon <3 <3

    VastaaPoista
  6. Iso voimahali täältä ja pupusilta märkiä lohdutuspusuja <3. Ei tässä oikein voi sanoa mitään järkevää, kun ei tuohon kipuun mikään lääke auta. Hyvää matkaa Morselle...

    VastaaPoista
  7. Voi ei miten surullista:( Osanottoni karvaisen kaverin menetyksen johdosta, mullakin aina silmänurkka kostuu kun luen näitä. Koiran jäljiltä jää perheeseen todella iso aukko:(

    VastaaPoista
  8. Voih, otan osaa suruusi ♥ Voimia! ♥

    VastaaPoista
  9. Voih :( Niin paljon voimia sinne <3

    VastaaPoista
  10. Rakkaan lemmikin menetys sattuu aina=(
    Voimia ja haleja

    VastaaPoista
  11. Voimia! <3 Purskahdin itkuun tätä lukiessa :'( Minulta ja Sintiltä suuri halaus!

    VastaaPoista
  12. Kurja kuulla, hyvää matkaa Morselle sinne jonnekin :´(
    Muistan, kun Morse tuli teille ja sen pentuajan hassuttelut.. Tuntuu, että se oli ihan vasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, tuntuu, että Morse oli ihan vasta pentu... :(

      Poista
  13. Mä jo sanoinkin sanottavani, mutta osanotto myös tätä kautta. Laita ihmeessä vaikka mailia jos haluat vuodattaa. Tai puhua muuten vaan. :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ♥ Ehköhän mä ehtinyt vuodattaa jo ihan kohtuullisesti. :) ♥

      Poista
  14. Isot osanotot! <3 Kommenttienkaan lukeminen tästä aiheesta ei varmasti nappaa. Itse viime viikolla ajauduin pelkäämään, että mitä jos joutuisin meidän 11v. neidistä luopumaan ja ajauduin sitten itkemään jo pelkkää ajatusta hysteerisesti pitkän aikaa. Aika onneksi parantaa, vaikka se just nyt tyhmältä tuntuukin. Jaksamista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ♥ Mullakin oli pelkoja jo aiemmin tuosta, mutta silti se tuli kamalana järkytyksenä. :/

      Poista
  15. Tahdon koko sydämmestäni toivottaa jaksamista sinulle<3!!

    VastaaPoista
  16. Voi ei! Tällaisten postausten jälkeen tekisi aina vain mieli halata. ♥ Tiedän tasan tarkkaan miltä rakkaan lemmikin menetys tuntuu... Otan osaa, ja toivotan voimia niin paljon täältä ruudun toiselta puolen! ♥ Morse on nyt paremmassa paikassa eikä kärsi enää kivuista eikä tunne tuskaa. Ajan kanssa suru helpottaa ja viiltävä ikävä muuttuu kaihoisaksi hymyksi. "On parempi rakastaa ja menettää, kuin ettei olisi koskaan rakastanut."
    Nyt Morse katselee teitä sieltä pilvien päältä ja odottaa teitä, itse ainakin uskon, että kuolema ei koskaan ole lopullinen hyvästi. :) Halipusuruttaus!

    VastaaPoista
  17. Voih :'(
    Lämmin osanottoni ♥ tässä juuri vieressäni makaa 10 ja 8v. koiruudet ja tuota päivää kauhulla odotan...

    VastaaPoista
  18. Osanottoni:( voin niin samaistua fiilikseen, meidän 14 vuotias labbis pääsi syksyllä paremmille metsästysmaille:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ♥ Teillä onneksi sai koiruus elää hurjan pitkän elämän, meillä loppui ihan liian lyhyeen. :(

      Poista
  19. Syvä osanotto. Rakkaan perheenjäsenen menetys on kamalaa. Me jouduimme tekemään myös pari viikkoa sitten ihanalle karvaystävälle sen viimeisen palveluksen, joten sydämeen sattuu ja kovaa. Ei sitä voi sanoin kuvata, eikä sanat riitä. ♡ Morse.
    Yritä jaksaa.

    t. Sari

    VastaaPoista
  20. Voi Morse oli niin ihana :) Se eli teidän kanssa kyllä hienon elämän. Aina kun kirjoitit Morsesta tekstistä huokui rakkaus karvapalloa kohtaan. Jaksamisia teille ! <333

    VastaaPoista
  21. Voimia ja osaanotot <3 Kyllä täälläkin kyynel tuli silmään, suru ja kipu välittyi tekstistä niin kovasti, onneksi ystävä ei kuitenkaan ehtinyt kärsiä <3

    VastaaPoista
  22. Lemmikin poismeno jättää sydämeen suuren aukon, ja surun määrää ei voi sanoin kuvata. Sanoja on vaikea löytää näissä tilanteissa, joten en osaa muuta kuin ottaa osaa suureen suruun.

    VastaaPoista
  23. Voi kauhea sentään :'( Osanotot ja paljon voimia sinulle ♥♥

    VastaaPoista
  24. Voi ei, ihan kamalaa :'( Isot osanotot ja jaksamisia sinne♥

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)