Muutama sana mun leimasimesta

Aina silloin tällöin näkee kysymyksiä ja kommentteja leimaamisesta. Miksi se toisilla onnistuu ja miksi toisilla ei? Tähän on oikeasti olemassa ihan älyttömästi syitä ja ne syyt voivat olla hyvin pieniäkin. Olen eräänkin kerran istunut ystäväni kanssa leimaamassa. Minä edellä, ystävä perässä. Sama lakka, leimasin ja laatta. Mutta ei onnistu ei. Ystävä ei saanut siltikään leimattua samalla tavalla kuin minä. En edelleenkään osaa sanoa missä meni vikaan, mutta minä onnistuin ja ystäväni ei. Ehkä se oli sitten kiinni siitä, miten leiman painaa kynnelle, mene ja tiedä. Minä saan kyllä leimattua hänellekin, mutta hän ei. :)

Minä en usko, että oikeasti pystyy antamaan täysin yksiselitteistä ohjetta siihen, miten leiman saa varmasti onnistumaan. Se on leimaajasta kiinni, sekä miljoonasta muusta asiasta. Tähän kuuluu myös se kuuluisa kuun asento. :P

Siispä sainkin idean kertoa teille pienen jutun tästä mun eniten käyttämästä stamperistani. Muistakaa, että nämä ovat vain mun mielipiteitä! :D

Ostin ensimmäisen löllöleimasimeni Magnonailsilta reilu pari vuotta sitten. Silloin näitä ei muistaakseni saanut suomesta lainkaan. Tuo ylläoleva leimasin on se sama ensimmäinen leimasin, joka on mulla edelleen käytössä. Ajan mittaan ehdin pelätä mitä tapahtuu, jos leimasin ei enää toimikaan? Jos tyyny vaikka rispaantuu pahasti(tätä ei tosin ole tapahtunut!), kun puhdistan asetonilla sen joka välissä. Ostin toisen samannäköisen tuolle kaveriksi. En enää muista, ostinko sen aikoinaan Adeninasta vai Mimaxilta. 

Kokeilin uutta leimasinta mielenkiinnolla, kunnes huomasin, etten saa sillä yhtä hyvää leimausjälkeä aikaiseksi kuin tuolla vanhalla ja leimaaminen oli jotenkin hankalampaa. Paniikkihan siinä iski ja luulin että voin leimata vain aniharvoin, ettei toimivin leimasimeni vain mene pilalle. Sitten kiinnostukseni heräsi, että miksi tuo toinen leimasin toimii paremmin kuin toinen. Päätin perehtyä näiden kahden leimasimen välisiin eroihin.

Vertailin leimasimien tyynyjä ja ne vaikuttivat yhtä pehmeiltä. Vika ei siis voinut olla siinä. Sitten älysin kurkata leimasimen sisään. Vanhassa pohja näyttää tältä:

Ja uudemmassa se näyttää tältä:

Kynnellä muuten kaksi kerrosta Essence Wanna Be Your Sunshine -lakkaa, joka yllätti positiivisesti levittyvyydellään. Kahdella kerroksella kärjet kuultaa aavistuken läpi. Mainio lakka, nousi mun keltaisista lakoista ykköseksi! :)

Uudemmassa leimasimessa tyyny nousee huomattavasti korkeammalle kuin vanhassa.

Uudemmassa leimasimessa tuo "koroke" tukee tyynyä eri tavalla. Mun kohdalla tämä hyvin pieni ero vaikuttaa siihen, miten helposti pystyn käyrän kynteni painamaan tyynyä vasten. Jos vaihdan uudemman tyynyn tuohon vanhaan leimasimeen, homma pelittää ja leimat onnistuu. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, mulla se ratkaiseva ero löytyi noinkin pienestä asiasta. :D

Multa löytyy myös useampi musta XL-stamper. Miksi useampi? No siksi, ettei näissä leimasimissa jostain syystä laatu ole kovin tasaista. Tyynyn kovuus vaihtelee aika paljonkin näiden välillä, vaikka leimasimet näyttäisivät olevan identtisiä. Yhdessä on tooooodella pehmeä (melkein kuin tuore vaahtokarkki) ja toisessa niin kova, ettei kynttä voi painaa tyynyyn suoraan, vaan leima pitää pyöräyttää kynnelle. Vaikka näitä stampereita samasta paikasta on tilannutkin, ne näyttävät samoilta, mutta niissä saattaa olla suuria eroja.

Olen kokeillut myös useampaa neliskanttista leimasinta ja niissäkin tuntuu olevan pehmeydessä eroja. Vielä en ole löytänyt itselleni sopivampaa leimasinta kuin tuo pari vuotta vanha leimasin, onneksi se edelleen pelittää hyvin. Löytyykö teiltä samanlaisia leimasimia, mutta ne ovat eri pehmeitä?

Joskus keskustellaan myös siitä, millä näitä välineitä kannattaa puhdistaa. Osa vannoo tietyn kynsilakanpoistoaineen nimeen, toiset käyttävät puhdasta asetonia. Minä käytän vain puhdasta asetonia, sillä saan itse parhaimman lopputuloksen käyttämällä sitä. Olen kuitenkin nähnyt paljon leimoja, jotka on onnistuneet käyttämällä puhdistukseen omaan makuun ihan liian öljyistä kynsilakanpoistoainetta. Tähänkin asiaan löytyy paras yhdistelmä vain kokeilemalla tuotteita ja etsimällä se itselle sopivin vaihtoehto. Jos asiaa multa kysytään, suosittelen aina puhdasta asetonia, mutta en missään nimessä väitä muiden puhdistusaineiden olevan toimimattomia. :)

Yhteenvetona tähän loppuun voisin todeta, että kyllä tämä leimaaminen vaan on melkoista tähtitiedettä. Toisilla se onnistuu ensimmäisestä kerrasta, toiset yrittävät vuosia ja ei vaan onnistu. :D