maanantai 29. elokuuta 2016

Kesää jäljellä

Tämä lakka tuli vähän myöhään ollakseen nimeltään Summer. Onneksi se kuitenkin tuli, sillä pakkohan se oli ostaa, kun omistaa kaikki muutkin Picture Polishin vuodenajat.

Summer poikkeaa muista lakoista sillä, että siinä on isompaa hexaa muiden hituloiden seassa. Olen muista blogeista lukenut ja olen itsekin samaa mieltä, että lakka olisi kauniimpi ilman näitä hexoja. Onhan se kaunis näinkin ja omistamisen arvoinen, mutta aina pitää narista vähän, eikö? ;)

Tein tosi simppelit lakkaukset, laitoin pohjalle kaksi kerrosta Summeria, siihen päälle valkoiset leimat laatasta Überchic 8-03.


Leimat onnistuivat muuten hyvin, mutta reunoilta tarttuivat takaisin leimasimeen ja vähän repeilivät. Onneksi vain vähän, ei se menoa haitannut mitenkään.


Tästä kuvasta näkyy hiukan paremmin tuo lakan koostumus jos se ei tuosta ylemmästä tule esille tarpeeksi hyvin.


Käytetyista lakoista mulla ei tullut näköjään kuvaa, mutta Summerin lisäksi näissä on käytetty Essencen valkoista leimauslakkaa. 

Olin varautunut muhittelemaan pidemmän aikaa lakkaa pois kynsiltä, mutta se lähti kuitenkin suhteellisen vaivattomasti. Ainoastaan nuo hexat piti muhitella, muu lähti helposti. 

Mitä mieltä te olitte tästä lakasta, olisiko se ollut kauniimpi ilman noita isompia glittereitä? :)

perjantai 26. elokuuta 2016

Vähän vierestä: Makkariremppa

Tätä postausta vähän jo toivottiinkin, joten tässäpä se tulee! 

Kirjoitin aikaisemmin, että teen postauksen vasta sitten kun makkari on ihan täysin valmis, mutta en tiedä milloin se sitä on, joten ajattelin kuitenkin tämän vähän keskeneräisen tekeleen jakaa teidän kanssanne. 

Tähän taloon muutettiin 12 vuotta sitten, eikä tälle makkarille ole tehty muuta kuin lattia vain vaihdettu ennen muuttoa. Silloin oli muotia punertavan sävyinen puu, joten sitä löytyy siksi meidänkin lattiasta. Lattia on kuitenkin hyväkuntoinen, joten en halua värin vuoksi vaihtaa lattiaa, kun on tuota rahanmenoa muutenkin. Meillä oli tosiaan 2 viikkoa aikaa remontoida koko talo ja muuttaa siihen päälle, joten teimme vain pakollisimmat rempat. 

En ole ikinä jaksanut panostaa tähän huoneeseen, sillä se on ärsyttänyt koko ajan. Nyt kun päätin, että remppa tehdään, halusin siitä itseä miellyttävän. Mutta en hinnalla millä hyvänsä. :D 

Lähtökohtana mulla oli sellainen makkari, joka olisi omaan silmään rauhallinen ja harmooninen.

Mua siis hävettää jakaa nämä aloituskuvat, en edes viitsinyt siivota. :P 


Tämä mun possuilupistekin on vaiheessa, mutta näillä on menty, kun ei ole ollut varaa eikä inspistä tätä muuttaa miksikään.

  
Meillä on tuuletin makkarissa, sillä se on aina öisin päällä. Mä oon sellainen hassu ihminen, että mulla on tajuttoman kuuma öisin ja päivisin olen yleensä aina jäässä, joten saan paremmin nukuttua kun tuuletin puhaltaa varpaisiin. :D Sen lisäksi tuulettimesta tulee hyvä taustakohina, joka peittää alleen koiran öiset ääntelyt ym. 

Remppakuvia en sen kummemmin jaa, sillä tästä tulisi ihan tolkuttoman pitkä postaus. Sen verran kuitenkin pitää mainita tuosta rempasta, että mikään, ei siis mikään voinut mennä helpoimman kautta. Kaikki vastusti ihan viimeiseen asti. Seinälevyjen kanssa tapeltiin, kahden seinän tapetinpoistossa tapeltiin, katon maalauksen kanssa tapeltiin, pakkeloinnissa tapeltiin, putkien kanssa tapeltiin, ovea piti lyhentää, verhokiskot eivät sopineet, listojen kanssa tapeltiin. Vielä viimeisten putkien suojusten kanssa piti tapella.

Meidän oli alunperin tarkoitus maalata seinät, mutta mutkien kautta oli pakko päätyä tapettiin ja se tapetti joka ostettiin on ihan p*skaa. Siihen jää ihan kaikki jäljet älyttömän helposti. Täytyy kyllä antaa palautetta tapetista kun palauttaa ylimääräisen rullan.

Mutta kaiken sen tuskan jälkeen olen melkein tyytyväinen. Tämä näyttää mun silmään hyvältä. :3

Olin ostanut kauan sitten Anttilan alennusmyynnistä lampun, joten oli tosi kiva fiilis kun sain tämän kattoon asti.


Ostin uuden päiväpeitteen ja siskolta yöpöydät. Sängyn alle ostin ison valkoisen maton, jotta lattiaa saadaan enemmän piiloon. Ikkunaseinää peittää valkoinen läpikuultava verho koko seinän matkalla, tykkään kovasti!

Herra P. aikoi tehdä meille sängynpäädyn, joten se odottaa vielä tuloaan. En ole myöskään vielä päättänyt mitä seinälle laitetaan, päätän sitten kun päätykin on paikoillaan. Sängyssä on tällä hetkellä vielä valkoinen torkkupeitto ja uudet valkoiset tyynyt noiden kulahtaneiden tilalla.

  
Possuilupistekin sai uuden kaverin viereen. Ikean reissulta tarttui mukaan Alex-laatikosto. Meillä tuota säilytystilaa on vähän, joten tämä tuli tarpeeseen.



Tässä vielä kuva kun valot ovat päällä, tykkään!



Täältä puuttuu oikeastaan kaikki sisustusjutut vielä, mutta kyllä tästä vielä hyvä tulee. Miltä tämä näyttää teidän silmiin, maistuisiko uni? :)

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille! Meilläpäin vietetään viikonloppuna Venetsialaisia, eli jälleen on aika hakeutua meren äärelle valojen ja ilotulituksen loisteeseen. ^_^   

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Minun versiot

Keneltäkään Instagramissa Svetaa seuraavalta ei varmaankaan jäänyt huomaamatta upeat lakkaukset, jossa hän käytti Bow Polishin Black Thermo Top Coatia. Minä ainakin halusin tuon lakan ne lakkaukset nähtyäni. 

Ostin tämän Mi Nailsilta BOW -ennakkomyynnistä aikoinaan ja nyt sain sen käsiini. Nyt mulla on vihdoin tuo lakka, mutta harmikseni olin juuri lyhentänyt kynsiäni minimiin, olisin halunnut näiden olevan aavistuksen pidemmät tätä lakkaa varten.

BOW -lakat ovat kanttisia pulloja, joissa on kanttinen korkki. Onneksi kuitenkin tuo on valekorkki, jonka alta paljastuu näppärä pyöreä korkki, jossa sivellin on kiinni. Sivellin on juuri sellainen hyvä vähän leveä ja litteä. Lakkasin tätä kaksi kerrosta kynsilleni, mutta en ehtinyt koristella niitä samana iltana ollenkaan, sillä kello oli jo niin paljon.

Istuin seuraavan päivän töissä autossa tekemässä kenttätestejä, silloin sattui olemaan lämmin ja aurinkoinen päivä, joten pääsin oikein mukavasti leikkimään tällä lakalla. :D

Sen huomion tein tästä lakasta, että DaLen termolakka vaihtaa mun kynsillä helpommin väriä kuin tämä, eli saattaa olla aavistuksen eri lämpötilat, missä nämä väriä vaihtaa. Mutta molemmat kyllä erittäin hyvin toimivia. Mulla vain on aina sormet jäässä, joten nyt piti oikein lämmitellä veri kiertämään kunnolla sormiin, että sain kuvat otettua.

Mietinkin tuon vuoksi, että viitsinkö tehdä mustia leimoja, sillä mulla nämä ovat suurimman osan ajasta mustat. En oikein keksinyt muutakaan vaihtoehtoa, joten mustat leimat Überchicin 8-01 -laatasta laitoin koristeluiksi.
  


Valinta osui oikeaan, sillä näistä tuli oikein mieleiset lakkaukset!


Tuo lakka on niin kaunis molemmissa sävyissä! ♥


Mä sain näillä lakkauksilla monta vau-kommenttia näyttäessäni lakan toimintaa ja joka kerta itselläkin oli sellainen vau-fiilis. Tämä on kyllä ehdottomasti omistamisen arvoinen lakka!

Käytetyt tuotteet:
  • Bow Black Thermo Top Coat (x2)
  • Leimauslakka Colour Alike musta
  • Leimauslaatta Überchic 8-01
  • Leimojen päällä Poshe Super-Fast Drying Top Coat

maanantai 22. elokuuta 2016

Pitkän kaavan mukaan

Tämän postauksen myötä palailen nyt taas kolmen postauksen viikkorytmiin! Eli postaukset tulevat maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. :)

Oli lauantai-ilta ja mä olin yksin kotona. Koira oli väsytetty ja pesty, se nukkui tyytyväisenä mun jaloissa. Kello läheni seitsemää ja mietin, että kynnet on taas venähtäneet ihan liian pitkiksi ja lakkauskin pitäisi vaihtaa. 

Kerrankin kun ei ole kiire mihinkään, päätin lyhentää kynnet ja tehdä oikein liukuvärin kun sitä olin jo pidempään himoinnut kynsille. Olen tehnyt niin paljon pikalakkauksia, että mut oikein yllätti se aika kauanko mä näitä lopulta tein. Melkein kolme tuntia! Toisaalta noihin kynsien lyhentämiseen taisi mennä vajaa tunti, mutta silti. Ei mulla nykyään enää ole mahdollisuus käyttää noin paljon illasta kynsien tekoon, mutta mukavaahan se oli! :)

Tällä kertaa valitsin leimat ensin ja sitten vasta mietin pohjan sille. Olen muistaakseni Maijun blogissa ihastellut tämän leiman käyttöä aikaisemmin ja nyt halusin sen omillekin kynsille. Kukkaleima on laatasta Überchic 5-03.


Lakkasin kynsien pohjalle pari kerrosta aikoinaan Mi Nailsilta saatua Girly Bitsin Mint-al Precisionia.  Sen päälle tein liukuvärjäystä Dance Legendin Gothic Veilillä. Tähän sitä aikaa ehkä meni kaikista eniten, mutta oli se mun mielestä vaivan arvoista. Sitten vain leimasin BPS:n leimasimella nuo kukat kynsille, voi melkein sanoa, että leima siirtyi ihan täydellisesti.


Sain jopa otettua yhden lähikuvan järkkärilläkin niin, ettei kuva ole sumea. Jee, enhän mä napsinutkaan kuin miljoona kuvaa. 


Tykkäsin tosi paljon lopputuloksesta! Kaikki onnistui ihan nappiin, vaikka siihen kyllä meni aikaa. Ainoa asia, mikä jäi mietityttämään oli leiman kohdistus. Omaa silmää oikeastaan häiritsee se, että leima peittää puolet kynnestä. Parempi olisi ehkä ollut 1/3 tai 2/3 kynnestä. Mutta ei, en valita, nätit nämä oli silti! :)

Käytetyt tuotteet:
  • Essie First Base
  • Girly Bits Mint-al Precision (x2 pohjalla)
  • Liukuvärjäys Mint-al Precision ja Dance Legend Gothic Veil
  • Leimauslaatta Überchic 5-03
  • Leimauslakka Colour Alike musta
  • Pikakuivattaja Poshe Super-Fast Drying Top Coat


perjantai 19. elokuuta 2016

Siltä väliltä

Born Pretty Storeen tulee koko ajan hirvittävä määrä uusia tuotteita, eikä niissä meinaa millään pysyä perässä. Osa tuotteista on ihan hyviä, osa todella hyviä, osa ihan ok ja osa sitten täyttä kuraa. Nämä taisivat olla vähän tuon ok:n ja kuran välistä.

Hyvin skeptisenä pyysin näitä sabluunoita testiin. Näyttää ihan kivalta, mutta en silti uskonut näiden toimivan hirvittävän hyvin.


Mua alkoi hymyilyttämään tämän paketin takana olevat ohjeet. :D


Mä en ihan mennyt ohjeiden mukaan, siitä se ehkä sitten johtui, että mä en hirvittävän siistiä lopputulosta saanut aikaiseksi... Liima oli aika venyvää ajoittain, materiaali sen verran kovaa, ettei sitä saanut kunnolla mun kaareville kynsille laitettua. Lopputuloksestakin sen näkee, että mä saan paljon parempaakin aikaiseksi kunnon vinyyleillä.

Pohjalla kaksi kerrosta ihanaa Zoyan Auroraa. Yritin meikkisienellä töpötellä varovasti Colour Aliken Lavender-leimauslakkaa sabluunoiden päälle, mutta eipä se oikein onnistunut hirveän siististi. 


Tulos oli kuitenkin sen verran hyväksyttävä, että mä jätin nämä kynsille vuorokaudeksi. Ei näistä normietäisyydellä nimittäin mitään suurempia virheitä huomannut. :)

Käytetyt tuotteet:
  • Essie First Base
  • Zoya Aurora (x2)
  • Sabluunat
  • Leimauslakka Colour Alike Lavender
  • Pikakuivattaja Poshe Super-Fast Drying Top Coat

Sabluunat löytyvät kynsikoristeista ja maksavat normaalisti 2.51 USD. Koodilla DRL91 saa 10% alennusta ostoksista. :)


maanantai 15. elokuuta 2016

Turha kierrellä

Arki koitti tänään, loma loppui. Mä en päässyt koko loman aikana yhtään mihinkään, eli loma ei sen kannalta ollut kyllä yhtään onnistunut. Tai no kävin mä Kärsämäellä (just siellä missä tytöt ei soita kitaraa) koiranäyttelyssä... Ja kerran muutaman tunnin ajelureissulla. Siinäpä ne mun lomailut. Onneksi me kuitenkin saatiin meidän makkariremppa tehtyä lähes kokonaan, enää vain sisustusjuttuja pitää lisäillä! Teen postauksen rempasta erikseen, mutta vasta sitten kun kaikki on valmista. Itse olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka rempassa ihan kaikki mahdollinen vastusti ja välillä ketutti niin ettei verikään kierrä! :D

Mulla oli taas vaihteeksi hieno visio lopputuloksesta, mutta eihän se mennyt sinnepäinkään. Lakkaus näytti, noh, aivan älyttömän rumalta. :D

Kuvitelkaa valkoiset pohjat, mustat kivat leimat ja vähän leimojen väritystä violetilla lakalla. Kuulostaa ihan toimivalta yhdistelmältä, eikö? No, ei se ihan niin mennyt.

Lakkasin pohjat AVONin Iceberg Whitella. Tosi helppo lakka, sopivan ohut koostumus ja peittää helposti kahdella kerroksella. So far so good. Tein mustat leimat MoYoun Suki Collection -14 -laatasta.


Seuraavaksi värittelin tarkasti leimoja Essien No Shrinking Violet -lakalla aika kauankin, varmaan tunteroisen. Ja sitten kun mä tuijottelin lopputulosta, niin mua ärsytti, niistä tuli ihan kamalat. Mietin siinä jatkanko väritystä, mutta luulen, ettei sekään olisi auttanut. 


Muutaman tunnin mä pystyin näillä kärvistelemään, mutta mun oli ihan pakko ottaa nämä pois kynsiltä ja laittaa jotain simppeliä tilalle. 

Dance Legendin 170 termolakka pääsi pitkästä aikaa kynsille. Olin keväällä hävittänyt oman China Glazen Fairy Dustin, koska se oli muuttunut pullossa ihan hyytelöksi. Tein vaihtareita siskon kanssa ja otin tuon lakan takaisin kokoelmaani ja yhdistin sen DaLen kanssa. Simppeliä ja toimivaa. 


Näillä mä pärjäsin hyvin seuraavaan lakkauskertaan asti. Käykö teille usein niin, että teidän on vain pakko vaihtaa lakkaukset, kun ette kestä niitä katsella? :D

Lakoista ei tullut otettua kuvia tällä kertaa, mutta tässä molempien lakkausten käytetyt tuotteet:


  • Lakkaus 1
    • Essie First Base
    • AVON Iceberg White (x2)
    • Leimauslakka Colour Alike musta
    • Leimauslaatta MoYou London Suki Collection -14
    • Pikakuivattaja Poshe Super-Fast Drying Top Coat


  • Lakkaus2
    • Essie First Base
    • Dance Legend 170 (x2)
    • China Glaze Fairy Dust
    • Pikakuivattaja Poshe Super-Fast Drying Top Coat

perjantai 12. elokuuta 2016

Vähän vierestä: Rymyn kuulumisia

Nyt olisi tarjolla pieni välipostaus Rymyn ensimmäisestä näyttelystä ja kasvattitapaamisesta. Postauksesta tuli aika pitkä, mutta toivottavasti jaksatte lukea loppuun asti!

Rymyhän täytti juuri 7 kk, eli aika iso poitsu alkaa olla jo kyseessä. Tai no iso ja iso, Rymy painaa aika tarkkaan 20 kiloa, kun Morse painoi yhdessä välissä reilusti yli 40 kiloa. Ei nämä walesit kyllä tunnu yhtään isoille, mutta ei liian pienillekään, että näitä kissoiksi voisi haukkua. :D Rymylle tulee vielä vähintään muutama kilo lisää painoa, mutta silti se on aika pieni meidän mittapuulla. 

Rymyn kanssa puuhastellaan tosi paljon. Ollaan käyty pentukurssi ja siihen päälle arkitokon alkeita. Niistä on ollut kyllä valtavasti hyötyä arjen kanssa. Suosittelen kursseilla käymistä kaikille, vaikka omasta mielestään osaisikin koiran kouluttaa. Itsellä tämä koira on jo neljäs ja varmasti tulevien koirien kanssa mennään kursseille. Ihan vaan jo pelkästään siksi, ettei tunnille kehtaa mennä, jos ei ole tehnyt mitään sovittuja juttuja, niin ne tulee väkisinkin käytyä läpi. ;)

Rymyn pentuaika on ollut tosi helppoa, se ei ole tuhonnut yhtään mitään, mikä on musta tosi ihmeellistä. No, yhtä vessapaperirullaa se yritti kahdesti, mutta sekin oli mun moka kun jätin sen niin tyrkylle. Muutenkin pentuaika on ollut ihan liian iisiä, koko ajan odottaa vaan jotain tuhoja ja uhmaa, jota ei toistaiseksi ole tullut! Toisaalta se pentuajan arkuus on ollut haastavaa, mutta onneksi siitäkin ollaan päästy suurimmaksi osaksi eroon. Edelleen se kyllä tiettyjä juttuja saattaa säikähtää, esimerkiksi naulapyssyn ääntä remppaa tehdessä, mutta ei sitten taas haulikon pauketta ollenkaan!

Yksinolo pitää oikeasti opettaa tälle rodulle, se ei tule noin vain. Paljon sen kanssa ollaankin tehty töitä, mutta kyllä se onneksi on hyvällä mallilla. Kaiken kaikkiaan pentuaika on ollut kyllä helppoa. Hieno poitsu tosta meidän vauvasta kasvaa! ♥  


Meillä oli heinäkuun loppuun sovittu kasvattitapaaminen Walesien kanssa, mukaan oli ilmottautunut yli 20 koiraa. Samaan aikaan sattui sopivasti olevan parinkymmenen kilometrin päässä näyttelyt, joten kasvattaja toivoi mahdollisimman monen koiran osallistuvan näyttelyyn. Koska penskat täyttivät juuri sopivasti 7kk, ne pääsivät osallistumaan.


Mehän ei koiraa otettu siksi, että kuljettaisiin sen kanssa näyttelyissä, vaan se tuli seurakoiraksi ja metsälle kaveriksi. Kasvattaja tietenkin toivoo, että koiraa käytettäisiin näyttelyissä, että sille saataisiin jalostustietokantaan merkintöjä. Se on tietenkin ymmärrettävää ja suotavaa rodun jalostuksen kannalta. Tuo homma ei vaan nappaa meitä sitten yhtään, mutta kasvattaja sai puhuttua meidät ympäri sillä, että hän esittelee Rymyn. 

Me ei siis missään nimessä haeta mainetta ja kunniaa, kunhan vähän treenailtiin esiintymistä ja hampaiden näyttöä. Lähdettiin vain katsomaan mistä oikeastaan on kyse. Noita penskojahan ei arvostella kuten vanhempia, ne laitetaan vain järjestykseen ja niistä valitaan ROtunsa Paras (ROP) ja Vastakkaisen Sukupuolen Paras (VSP). 


Päivä oli hirvittävän kuuma, eikä tuullut yhtään. Alku näytti kuitenkin ihan lupaavalle, kunnes sitten juuri Rymyn kohdalla tuli ihan järjetön sadekuuro ja meidän koira näytti sitten tältä. 


Ja turkkikin kastui ihan kiitettävästi kuuron aikana.


Pitihän sitä vähän ravistella pois.


Että näin hienosti meillä meni! Kasvattaja nauroikin, että tämän piti nyt olla sellainen mukava juttu, että meidät saataisiin koukutettua hommaan ja sitten juuri meidän kohdalla kävi näin! :D 

Ei me kuitenkaan ihan hännille jääty, Rymy sijoittui toiseksi ja sai KP-ruusukkeen. Itselle nämä termitkin on hyvin hakusessa, mutta KP tarkoittaa kunniapalkintoa, jonka tuomari voi antaa pennuille, jotka se katsoo sen arvoisiksi. Rymyn isän omistaja sanoikin nähtyään Rymyn arvostelut, että tosi hyvät se niistä sai. Minä ymmärrän niistä papereista yhtä paljon kuin viinien arvosteluista, eli en mitään. Vähän kuin olisi lukenut viiniarvostelusta viinin olevan maultaan pyöreä, antava ja kärsivän hiukan portugalilaissyndroomasta, no kyllähän noista jo tietää mitä se viinin makuun tekee! :D

Mutta edelleen tämä ei tunnu kyllä yhtään omalta jutulta. Saa nähdä miten tulevaisuudessa käy, tänä kesänä emme ainakaan enää osallistu moisiin. Alla olevassa kuvassa superväsynyt penska ruusukkeensa kanssa. Kuten kuvasta näkyy, ruusuke ei voisi vähempää kiinnostaa.

Näyttelyn jälkeen meillä olikin sitten se enemmän kiinnostava juttu, eli kasvattitapaaminen. Voitte vain kuvitella mikä meteli syntyy, kun yli 20 koiraa telmii keskenään. Valitettavasti joukkoon mahtui myös pari räyhänhenkeä ja yksi koira saikin hampaanjäljet korvaansa. Mielestäni vika oli tuossakin tilanteessa omistajassa, eikä koirassa, sillä hän kyllä tiesi koiransa olevan agressiivinen tietyissä tilanteissa. Onneksi kuitenkin suurimmaksi osaksi kaikki sujui leppoisasti. 

Rymy löysi telmimiskaverin vanhemmasta uroskoirasta, ne juoksivat vierekkäin aina irti ollessaan. Toisen koiran omistaja nauroikin, että hänen ei tarvitse laittaa omaa koiraa kiinni ollenkaan jos Rymy on kiinni, kun ne molemmat kulkevat koko ajan vierekkäin. Tässä on kuvassa pieni painimatsi, mutta nämä eivät siis ollenkaan räyhänneet toisilleen, vaan painivat vaan. Rymy on oikealla, aika lailla se on jo joidenkin täysikasvuisten urosten kokoinen! 


Seuraavana päivänä oli taipumuskoeharjoitukset, joita me odotettiin paljon enemmän kuin näyttelyä. Näille penskoille vähän helpotettiin harjoituksia, kun ei näistä kukaan vielä oikeen edes ui. 

Eli alussa harjoiteltiin riistan noutoa vedestä. Pennuille riistakapula nakattiin hyvin lähelle rantaa ja hienosti kaikki pennut ne sieltä kävi noutamassa. Tässä kuvassa Herra P. nakkasi riistakapulan veteen ja osoittaa Rymylle sitä.


Pienten suostuttelujen jälkeen Rymy noutikin kapulan vedestä. Pennut saikin hirvittävästi kehuja kun noin reippaasti toimivat!


Tämän harjoituksen jälkeen testattiin jokaiselta koiralta sitä, miten ne lähtevät haravoimaan metsää ja löytävätkö haaskan laahausjäljen perusteella. Meillä Rymy on tottunut pitämään itse huolta siitä, ettei se joudu meiltä hukkaan, joten tuo haravoiminen vaatii vielä harjoittelua, se kun koko ajan vaan odotteli ihmisiä mukaan. Rymy oli myös sitä mieltä, että metsäoja oli ihan liian epäsiisti, sitä oli pitänyt alkaa siivoamaan ylimääräisistä heinistä ja turppaista. :D Aikansa leikittyä ojassa se kuitekin alkoi jo ihan kiitettävästi haravoimaan metsää nenällään. Laahausjälki meni kuitenkin kuin oppikirjasta, haaska löytyi tosi nopeasti ja innokkaasti hajun perässä mentiinkin

Viikonlopun jälkeen kaikki olivat tosi väsyneitä, sillä päivät venyivät tosi pitkiksi. Lauantainakin matkaan lähdettiin aamulla kuudelta ja kotona olimme illalla ennen kymmentä. Rymy nukkui melkein ensimmäisen vuorokauden koko ajan, mutta kyllä se siitä sitten vähitellen piristyi! :)