keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Arki muuttuu

Itse olen tämän jo tiennyt tovin ja osa blogimaailman tutuistakin tämän jo tietää, mutta paljastetaan se nyt teille kaikille. :)

Muistatte varmaan, että kerroin rakkaan koiruuden menetyksestä vuoden alussa. Morsen menetys oli kyllä tosi kova paikka, edelleen saatan tirauttaa itkut sitä ihanuutta ajatellessani. Aika on kuitenkin helpottanut asiaa, mutta kotona on edelleen ihan liian hiljaista. Tähän on kuitenkin tulossa reilun viikon päästä muutos. Meille tulee vauva, koiravauva!! 


Mä en ollut ajatellut tosissani asiaa, Morse kuitenkin oli vielä tuoreena mielessä. Emman kanssa mä viestittelinkin useaan otteeseen ja hän sanoi Riehan auttaneen omien koirien menetyksien kohdalla eteenpäin. Siinä samoihin aikoihin olimme jo miehen kanssa varovasti keskusteltu mahdollisesta uudesta rodusta, mikä se sitten joskus tulevaisuudessa voisi olla.  

Meidän ei siis ollut tarkoitus ottaa uutta koiraa heti, mutta kyllähän te tiedätte kuinka siinä yleensä käy... Vähän salaa Googlattiin uutta rotua, joka olisi luonteeltaan samantyyppinen kuin labbikset, mutta sen pitäisi olla pienempi kooltaan. Lopulta löysimme rodun, josta päätimme ottaa paremmin selvää. Rotu oli Walesinspringerspanieli. Sitten vielä enemmän salaa katsottiin pentutarjontaa. Noh, tässä lähipaikkakunnalla oli vuoden vaihteessa syntynyt pentue. Eihän se haittaa, jos kasvattajalta kysyy mielipidettä, voisiko tämä rotu olla seuraava koirarotumme? Eihän sekään vielä maksa mitään jos pentuja ja aikuisia koiria käydään katsomassa, niin lähellä kuin ne sattuvat olemaan? Mutta se jo maksaa, kun rotuun ihastutaan ja pennusta maksetaan varausmaksu. :P

Näin meille kävi ihan kuin vahingossa. Selvää kuitenkin oli, että emme osaa olla ilman koiraa, mutta olkoon tämä nyt sitten yllätysvauva. Toivottu sellainen.

Kävimme sunnuntaina toistamiseen katsomassa pentuetta, ne ovat kasvaneet ihan hurjasti ensimmäisestä vierailustamme. Silloin ne olivat vasta pariviikkoisia palleroita, katsokaa nyt kuinka pieniä ne olivat!


Me haluttiin taas urospentu, mulla kaikki kolme koiraa ovat olleet uroksia. 


Me etsittiin koiraa luonteen perusteella, emme ulkonäön. Koiraa ei siis tultaisi käyttämään näyttelyissä, vaan se tulisi seura-, harrastus- ja metsästyskoiraksi. Näiden Walesien (vai welshien?) vanhempia on molempia käytetty metsästyksessä, joten luonnetta pitäisi löytyä, eikä näissä ole pelkästään jalostettu ulkonäköä. :)

Nyt toisella käyntikerralla otin järkkärinkin mukaan, mutta enhän mä osaa vielä kuvata tarpeeksi hyvin! Tässä muutamia kuvia koko laumasta.



Meillä yksi kriteeri oli se, että koiralla on taipumusta metsästykseen. Kasvattaja testasikin sunnuntaina ekaa kertaa pentujen reagointia riistaan. Kukaan pennuista ei ainakaan pelännyt riistan hajua, vaan kaikki olivat siipien kimpussa.


Pihallakin käytiin vähän temmeltämässä.



Sitten se meidän poitsu. Tämä pentu on todennäköisesti meidän tuleva koiramme, jos nyt ei mitään ihmeellisiä muutoksia enää tule. Pentu saa nimekseen Rymy. Tosin tuo nimi sopii jokaiseen yksilöön noista. :D  



Kaiken rymyämisen (HEH, ymmärrätte varmaan nimen!) jälkeen pennuille uni maistui! 


Täytyy kyllä myöntää, että samalla kun tämä on tosi ihanaa, mua hirvittää ihan kamalasti. Osaanko mä kasvattaa koirasta kelvollisen yksilön? Kyllä mä tiedän että osaan, mutta silti hirvittää. Onhan mulla jo kolmen koiran verran ollut harjoitusta. Silti mä olen nähnyt naurettavia painajaisia siitä, miten kasvatus on mennyt pieleen ja pennusta tulee ihan kamala.

Samalla mua hirvittää myös se, että kaikki, siis ihan kaikki pitää taas aloittaa alusta. Muistan kyllä miten Morsen kanssa tapeltiin pentuna ja murkkuiässä, vaikka se kaikki kannatti. Kyllä sitä silti kiristeltiin hampaita ennen kuin siitä ihana yksilö kasvoi. :D  


NIIN ETTÄ SAA ONNITELLA!

53 kommenttia:

  1. Ihanaa! Koiranpennut on siis vaan niin ihania (jos unohdetaan, että ne järsii joka paikkaa ja pissii kaikkialle). Ja eihän sille koirakuumeelle nyt mahda mitään. Sellaiseen kun ihastuu, se vähän niinkuin vahingossa tuleekin ostetuksi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pennut on kyllä ihania, mutta kyllä mä ainakin odotan, että pentuajasta pääsee eroon ja koira on oppinut tavoille. :D

      Poista
  2. Ihana uutinen! Onnea koiravauvasta! Meidän Hilla-hulivili kasvaa hurjaa vauhtia ja tuntuu ihan hullulta että täytti jo neljä kuukautta kuun alussa. Tämä pentuaika on kyllä vähän raskasta ja hampaita joutuu kiristelemään, mutta samaan aikaan niin ihanaa ja kauhistuttaa kun pikkuinen kasvaa niin nopeasti :) Aivan syötävän suloinen teidän poitsu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Tosi nopeestihan se aika noiden pentujen kanssa menee, pitää yrittää nauttia joka hetkestä. Jopa niistä hampaiden kiristelyistäkin! :D

      Poista
  3. Onnea, onnea, onnea vauvasta. <3 Noita kuvia katselle mun sydän suli! Miten valloittavan söpöjä ja ihania!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Kyllähän ne kuvissa näyttää ihanan suloisilta ja täydellisiltä, mutta kyllä ne purrakin osaa! :D

      Poista
  4. Oiii ihanaa ❤️ Onnea Rymy-vauvasta, ihana nimi! Minun vauva täytti vuoden ja osaa jo olla kiltisti. Silti sitä pientä pentusta on ikävä, mutta kivaa mennä töistä kotiin kun ei ole heti pissien siivousta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Mäkin odotan kauhulla sitä, mitä tuhoja pentu saa aikaan työpäivän aikana... :D

      Poista
  5. Onnea! <3 Mahottoman paljon! <3

    VastaaPoista
  6. Oi, ihanaa! Ja onnea hurjasti pennusta :)
    Voin kyllä kuvitella, millaista koiran kouluttaminen on. Haluaisin joskus tulevaisuudessa koiran, mut hirvittää jo valmiiksi, miten mä selviäisin siitä. Tosin viimeset neljä vuotta orivarsaa kouluttaneena oon kyllä kohdannu kaiken mahollisen :D Eläimet jos mitkä kouluttaa ihmisiä henkisesti parhaiten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥
      Luulen kyllä, että säkin osaisit helposti kouluttaa koiran, mun ymmärryksen mukaan hevoset ovat paljon hankalampia kouluttaa! :D

      Poista
  7. Iiiiiiiiiiiiiiiik ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

    Eikä siinä kaikki, saat taas opettaa meitä muitakin olemaan rymyämättä, eikuuu..

    VastaaPoista
  8. Voi EI <3 <3 <3 Niin ihania pentuja! Varmasti hyvä rotuvalinta, olisi myös yksi mun suosikeista jos itselle ottaisin koiran. Tykkään noutajista mutta haluaisin vähän pienemmän koiran. Enkkuspringeri on toinen, mutta ne korvat on kyllä potentiaalinen tulehduspesäke.

    Pennussa on kauhea homma ja eka vuosi on raskas mutta sitten se helpottaa. Varmasti oikea päätös ottaa pentu teille, eihän se korvaa Morsea eikä ole tarkoituskaan, mutta tuo iloa arkeen ja koiraan tottuneelle talo on niin tyhjä ilman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo on kyllä ylisöpöjä!

      Mä oon myös henkeen ja vereen noutajaihminen, mutta pakko oli ottaa nyt pienempi koira. Mulla ei selkä kestä lenkittämistä jos koiralla on ihan tuhottomasti voimaa, eikä sitä saada koulutettua kulkemaan remmissä täysin vetämättä. Mekin mietittiin tuota enkkua, mutta mä en niin välitä kiharasta turkista ja tää väritys sopii omaan silmään enemmän, joten sekin puolsi tätä rotua. Ja onhan näilläkin tosi paljon korvatulehduksia ja korvakarvat pitää ehdottomasti leikata pois. :)

      Joo, eka vuosi me tapeltiin Morsenkin kanssa, mutta loput vuodet se oli niin helppo! :D

      Ei Morsea voi mikään korvata, eikä mulla ole tarkoituskaan tätä koiraa edes verrata siihen. Jokainen on oma persoonansa, mutta harmittavasti vain tulevaisuus kertoo sen, minkälainen riiviö tästä pennusta kasvaa. :D

      Poista
  9. Onnea! ^.^
    On kyllä pikkuisia söpöläisiä ♥

    VastaaPoista
  10. Onnea vauvasta! Minulla on ikuinen kissavauvakuume, jota koitan vaihtaa pupuvauvakuumeeksi. Mutta toisaalta, niin ihania, kuin meidän kissat onkin, niin kun eläinvauva olisi ajankohtainen, niin taidan olla liian vanha siihen pskaan, että johdot on syöty jne :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Mäkin mielelläni ottaisin kissa, mutta mies on niin pahasti allerginen, ettei se kyllä onnistu koskaan. :) Kissoilta on varmaan paljon vaikeampi rajata sitä elintilaa kuin koirilta! Meillä on aika hyvin Morsen pentuajoista oviportteja tallessa, joten pystytään rajaamaan se elintila ja minimoimaan vahingot! :D

      Poista
    2. No sepä se! Ja ite en oo yhtään koiraihminen ja kissoja ei voi kouluttaa :D

      Poista
    3. Joo, aika hankala niitä on kyllä kouluttaa, ne tekee kyllä kaiken ihan oman päänsä mukaan! :D

      Poista
  11. Onnea vauvelista! Se on kuule tämä ikä ja kasvava järki ;) Mulla on ollut kans koiria koko iän ja nyt oon pitkään haaveillu työkoirasta maatilalle, niin kauheat jahkailut, että osaanko, jaksanko, pystynkö jne! Ei sitä parikymppisenä sellaisia ajatellut ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Joo, niin se taitaa olla! :D Kyllä mä kuitenkin ajattelin, että parempi se on nyt, mitä että tottuu siihen koirattomuuteen. :)

      Poista
  12. Onnea! Mullakin on aina ollut koiria, paitsi nyt kun mies on valitettavasti allerginen, ja tuntuu etten totu koirattomuuteen koskaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Meillä mies on kissoille allerginen, niitäkin voisin muuten pari ottaa. :D

      Poista
  13. Oih, onnea <3 Mulla on hirmuinen hauvakuume, niin mä en kyllä saisi yhtään katsella tuollaisia söpöläisiä :D Koiraa mulla ei ole omaa koskaan ollut, mutta kokemusta koirien hoidosta on paljonkin, että muistahan kirjotella sitten siitä riiviövaiheesta, niin jää mulla vaan tohon haaveiluun koiran hankinta ;) Sisäkissoja löytyy kaksi kappaletta, mikä onkin pääsyy, että koiraa ei ole (vielä) tullut hankittua. Niistäkin on mukavasti seuraa ja iän myötä mukavuudenhalu määrittää yhä enemmän uuden lemmikin harkintaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥
      Muistan varmasti kirjoitella niistä pahemmistakin alamäistä ennen kuin päästään takaisin ylämäkeen. :D
      Se on kyllä totta, että jos on liian mukavuudenhaluinen niin sitä on valmis vaikka maksamaan aikuisesta valmiiksi koulutetusta koirasta. :D

      Poista
    2. Mun kummillani oli itseasiassa aikanaan armeijakoulutuksen saanu sakemanni, joka ei palvelukseen kelvannut, mutta voin sanoa, et seurakoirana se oli kyllä paras hauva ehkä ikinä :3 Sellaisen löydön kun itsekin jossain vaiheessa tekisi, jos koiran hankinta tulee oikeasti ajankohtaiseksi! :) Mutta onnea matkaan, kyllä sulla varmasti tuo kouluttaminen on jo verissä noin monen koiran jäliltä, vaikka jokainen niistä oma persoonansa aina onkin :)

      Poista
    3. Joo, nuo hyvin koulutetut koira ovat kyllä huippuja! Taitavat vaan maksaa aika paljon jos sellaisen joutuu ostamaan, eikä ole mikään palvelukseen kelpaamaton (vaikka hyvä koira muuten olisikin).
      Kyllä mun vaan pitää luottaa siihen, että osaan tulkita jo koiraa oikein, että osaan sen sitten kasvattaakin. :D

      Poista
  14. Onnea! Ihana karvavauva näyttäs olevan <3

    VastaaPoista
  15. Paljon onnea uudesta karvakaverista! Tulipa muistot mieleen, kun näki kikkarakorvaisia pentuja :) Meidän enkku täyttää 11 vuotta tänä vuonna, joten pentuajoista on jo aikaa. Ei olis kyllä arvattu, miten paljon sen kanssa tullaan ramppaamaan eläinlääkärissä just niiden korvien takia. Meidän Lululla kun oli vielä kaiken lisäksi korvassa rakennevika, jonka takia ilma ei päässy kunnolla kiertämään. Siihen kun lisää vielä kaikki ne korvakarvat ja metsäreissut jne jne... Nyt kyllä on niin outoa, kun ei ole melkein vuoteen ollut korvatulehduksia ja korvat on TÄYSIN PUHTAAT. Selvisi (näin kymmenen vuoden jälkeen), että meidän vanha rouva ei kestä viljaa. Ruokavaliomuutoksen jälkeen korvat parani kahdessa viikossa ja sen kyllä huomaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Joo, teillä onkin sitten jo hetki vierähtänyt pentuajoista. :D Mä oon lukenut tosi paljon noista korvaongelmista ja miten moni on saanut ne kuntoon ruokavaliolla. Tulevaisuus näyttää sitten miten meidän poitsun kanssa käy, toivottavasti ei tarvitse kovin paljon tapella noiden ongelmien kanssa.

      Poista
  16. Ihana "Temppu".. :) Ja jee, musta tulee taas täti! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, pitää kyllä opettaa sille tuo Temppu-nimikin! :D

      Poista
  17. Aaaaaaivan ihania :D Nyt kun vaan menisi viimeiset päivät nopeasti että saa hakea pennun kotiin :)

    VastaaPoista
  18. Oijoijoi onnea onnea! ♥♥ Rymy on kyllä mahdottoman suloisen oloinen tapaus, ihanan vallattoman näköistä koko porukka :) ja hei, hyvin se menee, ihan varmasti :) luotat vain itseesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥♥ Toivotaan, ettei se ihan hirvittävä riiviö ole sitten kun se tulee kotiin. :D

      Poista
  19. Onnea onnea, kivoja uutisia! Söpön näköinen tapaus, vaikka vähän rymyääkin.. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Aika näyttää miten paha rymyään tuo pentu on! :D

      Poista
  20. Paljon onnea! Rymy tuo varmasti kotiinne iloista rymyämistä ja ai että sentäs kuinka suloinen pikku pallero hän onkaan :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Toivotaan, ettei ole liian jukuri kasvatuksen suhteen, mutta kyllä sellaisenkin kanssa pärjää, Morse oli nimittäin aika junttura. :D

      Poista
  21. AAAAAAAAAAIHANIAAAA!!!! nuo korvat!! en kestä! Oon niin iloinen teidän puolesta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan ole ylisöpöjä kaikki!! Kiitos tosi paljon! ♥♥

      Poista
  22. Aww onnea!!! ♥ Mainio rotuvalinta!

    Mistä päin haette pennun? Mulla on itellä kans welshi, aivan parhaita otuksia. ♥ On vaikea kuvitella hankkivansa enää minkään muun rotuista koiraa, kun on tottunut tohon meidän pehmoiseen ja kilttiin otukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥

      Me haetaan pentu täältä Pohjanmaalta Haapavedeltä. :) Kiva aina kuulla positiivisia kommentteja rodusta! Vähän kyllä jänskättää mitä tästäkin taas tulee! :D

      Poista
  23. Onnea tulevasta pentusesta!
    Hyvä rotuvalinta, ehdottoman hyvä. Olen asunut walesien (tai welshien, kumpikin on oikein :-)) kanssa 20v, ja mukavampaa rotua saa etsiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Hyvä tietää, että molemmat on oikein kirjoitettu! :D Ihana kuulla noita positiivisia kokemuksia! Meillä naapurissa oli vähän aika ilmeisesti käytöshäiriöinen walesi, siksikin vähän epäröimme rodun kanssa. Mutta kaikki muut tapaamamme walesit ovat kyllä olleet tosi tasapainoisia luonteeltaan. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)